Estääkö koronavirus lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset?

Ota yhteyttä

Estääkö koronavirus lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset?

Koska lapsen oikeutta tavata vanhempaansa pidetään lapselle erityisen tärkeänä oikeutena, vallitseva koronavirustilanne ei lähtökohtaisesti estä tapaamisia, mutta poikkeuksia tapaamisiin tulee tehdä sairastumis- ja karanteenitilanteissa.

Koronavirus ja lapset

Kulunut vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen ja tuonut runsaasti epävarmuutta tullessaan. Koronavirus on varmasti jollain tapaa muuttanut jokaisen meistä elämää ja myös nostanut esiin monenlaisia huolenaiheita.

Perustavanlaatuisia vaikutuksia on koronalla ollut myös lasten elämään. Kevät kului sosiaalisen eristäytymisen merkeissä ja myös lapset suljettiin neljän seinän sisään kotikouluun. Etäisyyttä on jouduttu ottamaan niin kavereihin kuin riskiryhmässä oleviin sukulaisiinkin. Tämä on saanut myös vanhemmat pohtimaan, mitä kaikkea “social distancing” lasten kohdalla oikein koskee?

Lapsen oikeudet

Koska noin puolet suomalaisten avioliitoista päättyy eroon, on selvää, että vanhempien ero koskettaa myös hyvin merkittävää osaa suomalaislapsista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eron jälkeen myös lapsen elämä on jouduttu järjestämään uudella tavalla ja lapsi viettää aikaansa kahdessa eri kodissa. Yleensä lapsi asuu pääasiassa toisen vanhemman luona ja tapaa toista vanhempaansa. Juridisessa kielenkäytössä lapsella on tapaamisoikeus siihen vanhempaan nähden, jonka luona hän ei asu.

Koronavirus on aiheuttanut vanhemmille pohdittavaa myös lapsen tapaamisoikeuden järjestämisen suhteen. Ulottuuko “social distancing” myös lapsen ja vanhemman tapaamisiin? Onko sillä merkitystä, että kukaan osapuolista ei ole riskiryhmässä tai oireile koronavirukselle tunnusomaisilla oireilla vai tulisiko koronaviruksen vuoksi joka tapauksessa ottaa etäisyyttä myös tapaavaan vanhempaan?

Lähtökohtaisesti tapaamiset jatkuvat normaalisti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koonnut ohjeita siitä, miten lapsen tapaamisoikeus tulee järjestää tartuntariskitilanteessa. THL korostaa lapsen tapaamisoikeuden merkitystä lapselle ja kuinka sitä tulee vaalia kaikissa tilanteissa. Säännöllinen tapaamisrytmi molempiin vanhempiin on tärkeä etenkin pienille lapsille.

THL vetoaakin vanhempia toteuttamaan tapaamisoikeus normaalisti, jos se vain on mahdollista ja kehottaa poikkeuksiin vain välttämättömän tarpeen vaatiessa. Sekä lapsen että lähipiirin terveys ja turvallisuus tulee kuitenkin huomioida. Tartuntariskiä voidaan pyrkiä pienentämään minimoimalla kontaktit muihin ihmisiin, kun lasta kuljetetaan toisen vanhemman luokse. Jos lapsen jommassa kummassa kodissa on riskiryhmään kuuluvia henkilöitä, näiden henkilöiden suojaamiseen tulee kiinnittää huomiota tapaamisia järjestettäessä.

Milloin tapaamisoikeudesta poiketaan?

Tavanomaisista tapaamisjärjestelyistä poikkeaminen tulee kysymykseen kuitenkin joissain tilanteissa. Jos joku lapsen perheenjäsenistä sairastuu, lapsi tulee pitää siinä perheessä, jossa sairastumisriskiä ei ole. Jos lapsi sairastuu itse koronavirukseen, ei tapaamisia voi toteuttaa normaaliin tapaan ennen lapsen parantumista. Viranomaisen määräämää karanteenia tulee aina noudattaa eikä lapsi voi mennä tapaamaan vanhempaansa karanteenissa olevaan kotiin tai poistua karanteenista sen aikana.

Mitä teen jos toinen vanhempi estää tapaamiset?

Edellä mainitut tilanteet antavat aihetta poiketa normaalista tapaamisoikeudesta. Joskus toinen vanhempi saattaa kuitenkin esimerkiksi suojellakseen lasta tartuntariskiltä pyrkiä rajaamaan tapaamisia toisen vanhemman kanssa ilman perusteltua syytä.

Edellä kerrottu huomioon ottaen on selvää, että pelkkä vallitseva koronavirustilanne ei ole syy evätä lapsen oikeutta tavata vanhempaansa. Myös Pohjois-Savon käräjäoikeus vahvisti heinäkuussa 2020 antamallaan päätöksellä, että pelkkä koronavirustilanne ja sen aiheuttama pelko ei ole syy perua tapaamisia.

Jos toinen vanhempi kuitenkin käyttää koronavirusta tekosyynä tapaamisten rajaamiseen, tapaava vanhempi voi viime kädessä hakea käräjäoikeudesta tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa, mikä tarkoittaa sitä, että toinen vanhempi velvoitetaan sallimaan tapaamiset sakon uhalla. Näin kävi myös Pohjois-Savon käräjäoikeuden antamassa päätöksessä.

Lähteet:

(https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus)[https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus]

Jaa

Yhteystiedot

Ota yhteyttä

Asiantuntijamme

Image of Sini Vaittinen
Sini VaittinenLakimies, Oikeustieteen maisteri, Kasvatustieteiden maisteri
Image of Kim Hakala
Kim HakalaLakimies, Oikeustieteen maisteri
Placeholder image for person without image
Samuli MalminenLakimies, Oikeustieteen maisteri
Image of Venla Pääkkönen
Venla Pääkkönen Oikeustieteen ylioppilas
Placeholder image for person without image
Anniina Purje Oikeustieteen ja kauppatieteen ylioppilas

Yhteystiedot

Ota yhteyttä

Asiantuntijamme

Image of Sini Vaittinen
Sini VaittinenLakimies, Oikeustieteen maisteri, Kasvatustieteiden maisteri
Image of Kim Hakala
Kim HakalaLakimies, Oikeustieteen maisteri
Placeholder image for person without image
Samuli MalminenLakimies, Oikeustieteen maisteri
Image of Venla Pääkkönen
Venla Pääkkönen Oikeustieteen ylioppilas
Placeholder image for person without image
Anniina Purje Oikeustieteen ja kauppatieteen ylioppilas

Lue lisää aiheesta:

article

Tapaamisoikeus ja lapsen oma tahto asumisjärjestelyissä avioeron jälkeen

article

“Sharenting-ilmiö” - Vanhempien some-julkaisut ja lapsen yksityisyyden suoja

article

Oheishuoltajuus monimuotoperheissä

article

Kun lapsen tapaamisoikeus ei toteudu

article

Kansainvälinen lapsikaappaus

article

Isovanhempien tapaamisoikeus

article

Grooming-ilmiön yleistyminen - lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin internetin välityksellä

article

Follo-sovittelu

article

Estääkö koronavirus lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset?

article

Uutta oikeuskäytäntöä elatusavun palauttamisesta

Lex Civilis Oy


Hitsaajankatu 22-24, 00810 HELSINKI | Fredrikinkatu 33B, 00120 HELSINKI

toimisto@lexcivilis.fi

Tietosuojaseloste