Pesänjako puolisonsa perineen lesken jälkeen

Kun lapseton avioliitossa ollut perittävä kuolee, leskeksi jäänyt aviopuoliso perii puolisonsa. Vaikka puolisot olisivat sulkeneet avio-oikeutensa kokonaan pois avioehtosopimuksella, sillä ei ole vaikutusta lesken perimykseen, vaan leski perii siitä huolimatta.

Leski perii ensin kuolleen puolisonsa omaisuuden omistusoikeudella, eli leski voi määrätä perimästään omaisuudesta. Ainoa rajoitus on, että leski ei voi testamentata omaisuutta, joka kuuluu lesken kuoleman jälkeen ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille.

Kun leski kuolee, tehdään pesänjako, jossa perintö jaetaan ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille ja lesken perillisille. Toissijaisia perillisiä ovat ensin kuolleen puolison vanhemmat ja vanhempien rintaperilliset.

Pesänjako aloitetaan määrittämällä suhteelliset pesäosuudet. Pesäosuudet määräytyvät sen mukaan, missä suhteessa puolisoiden varallisuus on ollut toisiinsa nähden ensiksi kuolleen puolison kuollessa.

Lähtökohtaisesti perintö jaetaan ensiksi kuolleen ja lesken perillisten kesken puoliksi. Joissain tilanteissa puolittamisperiaatteesta on kuitenkin aihetta poiketa. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi, jos jaossa on perusteltua huomioida vastikkeita. Leski on saattanut lahjoittaa omaisuutta loukaten toissijaisten perillisten oikeutta. Lisäksi ensin kuollut puoliso on voinut vaikuttaa testamentilla jakosuhteeseen. Puolisoilla on myös voinut omaisuutta, johon toisella ei ole avio-oikeutta. Puolittamisperiaatetta ei myöskään noudateta, jos leski on rikollisella teolla aiheuttanut puolisonsa kuoleman.

Jos leski on saanut perintönä, testamentilla tai lahjana omaisuutta tai vaurastuminen johtuu lesken puolisonsa kuoleman jälkeen harjoittamasta ansiotoiminnasta ja pesän arvo on tämän vuoksi lesken kuollessa suurempi, kuin se on ollut ensiksi kuolleen puolison kuollessa, vaurastuminen luetaan lesken perillisten hyväksi.

Suhteellisten pesäosuuksien määrittämisen jälkeen määritetään arvomääräiset pesäosuudet kertomalla suhteellisten pesäosuuksien määrittämisen lopputuloksena saadulla suhdeluvulla laskennallisen pesän arvo. Laskennallinen pesä saadaan, kun leskellä kuollessaan olevaan omaisuuteen lisätään mahdolliset lesken ja ensiksi kuolleen puolison antamat ennakkoperinnöt sekä vastikevaatimuksiin oikeuttavat lahjat.

Kokonaan pesänjaon ulkopuolelle jää sellainen lesken omaisuus, jonka leski on saanut testamentilla puolisonsa kuoleman jälkeen ja omaisuutta koskee testamenttiin otettu toissijaismääräys.

Lopuksi tehdään reaalinen jako määräämällä mitä omaisuutta kummankin perillistahon jako-osuuksiin sisältyy.

toimisto@lexcivilis.fi