“Sharenting-ilmiö” - Vanhempien some-julkaisut ja lapsen yksityisyyden suoja

Ota yhteyttä

“Sharenting-ilmiö” - Vanhempien some-julkaisut ja lapsen yksityisyyden suoja

“Sharenting-ilmiö” - Vanhempien some-julkaisut ja lapsen yksityisyyden suoja

Sharenting on Yhdysvalloissa kehittynyt ilmiö, joka tulee sanoista "sharing " (jakaminen) ja "parenting" (vanhemmuus). Sharenting-ilmiö on noussut esiin vanhempien lisääntyneessä tavassa jakaa lapsistaan kuvia, videoita ja tietoja sosiaalisessa mediassa. Tämä on herättänyt keskustelua lapsen oikeudesta yksityisyyteen ja siihen, missä määrin vanhemmilla on oikeus päättää lastensa näkyvyydestä verkossa.

Monet vanhemmat saattavat ajatella, että heillä on oikeus julkaista lapsistaan kuvia, kertomuksia tai muita henkilökohtaisia tietoja ilman rajoituksia. Yhä useammin lapset ovatkin mukana vanhempiensa kaupallisissa yhteistyöprojekteissa. Brändit hyödyntävät lasten viattomuutta ja suloisuutta markkinoinnissaan, mikä voi johtaa siihen, että lasten henkilökohtaisia tietoja ja kuvia jaetaan ilman riittävää harkintaa.

Lapsen yksityisyyden suoja

Lapsilla on oikeus yksityisyyteen, myös digitaalisessa ympäristössä - samalla tavoin kuin aikuisillakin. Tämä oikeus ei rajoitu vain henkilökohtaisten tietojen suojaamiseen, vaan se kattaa myös lapsen oikeuden päättää omasta näkyvyydestään sosiaalisessa mediassa.

Lainsäädäntöä

Jos lapsi on tunnistettavissa julkaistavasta kuvasta, täytyy ottaa huomioon henkilötietojen käsittelyyn liittyvät lainsäädännön velvoitteet, kuten EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) ja Suomen tietosuojalaki.

Lapsilla on oikeus yksityiselämän suojaan myös perhepiirissä. Tämä tarkoittaa, että jokaisella yksilöllä on oikeus määrätä itse siitä, miten ja missä yhteydessä hänen tietonsa tai kuvansa julkaistaan. Huoltajat ovat ensisijaisessa vastuussa siitä, että lapsen yksityiselämän suoja toteutuu. Heidän on varmistettava, että lapsen oikeudet otetaan huomioon kaikissa julkaisuissa.

Korkein oikeus on käsitellyt lapsen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä internetissä ratkaisussaan (KKO 2018:81). Tässä tapauksessa arvioitiin, voiko lapsen huoltaja julkaista sosiaalisessa mediassa lapsensa yksityiselämää koskevia tietoja. Oikeus totesi, että huoltajan päätöksissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Vaikka huoltajalla on lähtökohtainen päätösvalta alaikäistä koskevissa asioissa, lapsen etu tulee olla ensisijainen arviointiperuste, erityisesti arkaluontoisten tietojen julkaisemisen osalta.

Mitkä tiedot sitten kuuluvat kyseisiin “arkaluontoisiin tietoihin”?

Arkaluontoisia tietoja ja niiden paljastavia kuvia ovat lainsäädännön ja eettisten periaatteiden mukaan esimerkiksi:

Tieto lapsen terveydentilasta

Kuvat vauvasta tai lapsesta alastomana tai vaipoissa

Tieto lastensuojelun piiriin kuulumisesta

Tieto lapsen seksuaalisesta suuntautumisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta

Muut kuvat tai tiedot, joiden julkaisu voi aiheuttaa häpeän tunnetta lapsessa

Lapsen suostumuksen tärkeys

Lapsen suostumus on keskeinen elementti yksityisyytensä suojaamisessa. Lapsilla on oikeus vaikuttaa siihen, millaista kuvaa heistä muodostuu internetissä. Tämän vuoksi vanhempien tulisi aina pyrkiä kysymään lapselta lupa julkaisemiselle ja selittämään hänelle, mistä on kyse sekä keille tiedot tai kuvat tulevat näkyviin. Vanhempien, isovanhempien tai muiden sukulaisten on myös aina hankittava lupa ennen tunnistettavien kuvien julkaisemista. Myöskään muiden lasten kuvia, esimerkiksi luokkakuvia, ei saa jakaa ilman kaikkien kuvassa tunnistettavissa olevien henkilöiden lupaa.

On lisäksi tärkeää huomata, että suostumus ei ole vain muodollisuus; lapsen on ymmärrettävä, mihin hän suostuu ja keille hänen tietonsa tai kuvansa tulevat näkyviin. Tämä asettaa vanhemmille vastuun arvioida, onko lapsi riittävän kypsä antamaan suostumuksensa ja ymmärtämään sen seuraukset.

Vauvojen/taaperoiden asema suostumuksessa

Pienten lapsien, kuten esimerkiksi vauvojen ja taaperoiden kohdalla suostumuksen selvittäminen ei ole mahdollista, sillä he eivät kykene ilmaisemaan omaa kantaansa tai ymmärtämään julkaisemisen seurauksia. Tästä syystä vanhempien on käytettävä erityistä harkintaa julkaisuissaan. Erityismuistisääntönä onkin hyvä pitää mielessä se, että mikäli lapsi ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi kykene ymmärtämään asiaa, on suositeltavaa pidättäytyä julkaisemasta sellaisia sisältöjä, joissa lapsi on tunnistettavissa tai jotka sisältävät arveluttavaa sisältöä.

Digitaaliset riskit

Digitaalisten uhkien toteutuminen on jo havaittavissa, sillä lasten kuvia on linkitetty pedofiilisivustoille ja identiteettivarkauksien määrä kasvaa jatkuvasti. Identiteettivarkaudet ovat yksi merkittävimmistä sharenting-ilmiöön liittyvistä riskeistä. Kun vanhemmat jakavat lapsistaan henkilökohtaisia tietoja, kuten nimiä, syntymäpäiviä tai sijaintitietoja, kyberrikolliset voivat käyttää näitä tietoja hyväkseen.

Toinen vakava riski liittyy lasten kuvien paljastumiseen pedofiileille. Vanhempien jakamat kuvat voivat sisältää tietoja, joiden avulla voidaan jäljittää lapsia. Esimerkiksi kuvissa voi näkyä lapsen koulu, pelipuku tai perheen kotikatu, mikä voi helpottaa lapsen paikantamista. Kyseisten sijaintimerkintöjen avulla lapset voivat olla alttiina vaarallisille tilanteille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että digitaalisten riskien ymmärtäminen ja hallinta on elintärkeää sharenting-ilmiön kontekstissa. Vanhempien tulisi olla tietoisia niistä haasteista, joita lasten kuvien jakaminen verkossa tuo mukanaan, ja heillä tulisi olla selkeä käsitys siitä, miten suojata lastensa yksityisyys ja turvallisuus.

Mitä voin tehdä, jos lapseni yksityisyydensuojaa on loukattu?

Mikäli vanhemmat tai huoltajat epäilevät, että lapsen yksityisyyttä on loukattu, on tärkeää ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja lapsen suojelemiseksi.

Vanhemmat voivat tehdä tutkintapyynnön poliisille, mikäli he uskovat, että lapsen yksityisyyden suojaa on loukattu. Tämä voi sisältää esimerkiksi tilanteita, joissa lapsen arkaluonteisia kuvia tai tietoja on jaettu tai julkaistu ilman lupaa. Toinen toimenpide lapsen yksityisyyden suojaamiseksi on lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Lastensuojeluviranomaiset ovat vastuussa lasten suojelemisesta ja heillä on valtuudet tutkia tilanteita, joissa lapsen turvallisuus tai hyvinvointi on vaarantunut.

Lakimiestiimimme ovat apunasi!

Lakimiestiimimme on valmis tarjoamaan asiantuntevaa apua ja tukea kaikissa sharenting-ilmiöön liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme voivat auttaa sinua ymmärtämään lapsesi yksityisyyden suojaa koskevia lakeja ja sääntöjä sekä antaa neuvoja siitä, miten voit suojata lastasi digitaalisessa ympäristössä paremmin. Olethan rohkeasti yhteydessä!

Jaa

Yhteystiedot

Ota yhteyttä

Asiantuntijamme

Image of Sini Vaittinen
Sini VaittinenLakimies, Oikeustieteen maisteri, Kasvatustieteiden maisteri
Image of Kim Hakala
Kim HakalaLakimies, Oikeustieteen maisteri
Placeholder image for person without image
Samuli MalminenLakimies, Oikeustieteen maisteri
Image of Venla Pääkkönen
Venla Pääkkönen Oikeustieteen ylioppilas
Placeholder image for person without image
Anniina Purje Oikeustieteen ja kauppatieteen ylioppilas

Yhteystiedot

Ota yhteyttä

Asiantuntijamme

Image of Sini Vaittinen
Sini VaittinenLakimies, Oikeustieteen maisteri, Kasvatustieteiden maisteri
Image of Kim Hakala
Kim HakalaLakimies, Oikeustieteen maisteri
Placeholder image for person without image
Samuli MalminenLakimies, Oikeustieteen maisteri
Image of Venla Pääkkönen
Venla Pääkkönen Oikeustieteen ylioppilas
Placeholder image for person without image
Anniina Purje Oikeustieteen ja kauppatieteen ylioppilas

Lue lisää aiheesta:

article

Tapaamisoikeus ja lapsen oma tahto asumisjärjestelyissä avioeron jälkeen

article

“Sharenting-ilmiö” - Vanhempien some-julkaisut ja lapsen yksityisyyden suoja

article

Oheishuoltajuus monimuotoperheissä

article

Kun lapsen tapaamisoikeus ei toteudu

article

Kansainvälinen lapsikaappaus

article

Isovanhempien tapaamisoikeus

article

Grooming-ilmiön yleistyminen - lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin internetin välityksellä

article

Follo-sovittelu

article

Estääkö koronavirus lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset?

article

Uutta oikeuskäytäntöä elatusavun palauttamisesta

Lex Civilis Oy


Hitsaajankatu 22-24, 00810 HELSINKI | Fredrikinkatu 33B, 00120 HELSINKI

toimisto@lexcivilis.fi

Tietosuojaseloste