Yli miljoona lasta katoaa vuosittain ympäri maailmaa. Suomessa lapsikaappaukset ovat yleistyneet, mikä ilmenee Tilastokeskuksen raportista. Viime vuonna viranomaiset kirjasivat 43 epäiltyä lapsikaappaus tapausta, mikä on lähes kolminkertainen 15 tapauksesta vuonna 2019.

Kansainvälistymisen myötä ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt ja tämän kehityksen ennakoidaan jatkuvan. Yhä useampi suomalainen menee naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Kansainväliset liitot päättyvät useammin eroon kuin kahden suomalaisen väliset. Monikansallisiin eroihin liittyy myös monikansallisia huoltajuuskiistoja - raadollisimmillaan lapsikaappauksia.

Kansainvälisen lapsikaappauksen määritelmä

Kansainvälinen lapsikaappaus tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi viedään tai pidetään ulkomailla ilman huoltajan suostumusta. Tapaus luokitellaan usein kansainväliseksi lapsikaappaukseksi, kun se sisältää seuraavat ominaisuudet:

Lapsi on viety pois pysyvästä asuinpaikkavaltiostaan ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta esimerkiksi tapaamisoikeuden jälkeen.

Lapsi on viety tai jätetty palauttamatta ilman huoltajan suostumusta.

Huoltaja on tosiasiallisesti käyttänyt huoltoon liittyviä oikeuksiaan.

Lapsi on alle 16-vuotias.

Motiivit lapsikaappauksille

Yleisimmäksi havaittu motiivi lapsikaappauksille on usein vanhempien väliset konfliktit, erityisesti huoltajuus- ja tapaamisoikeuskysymykset. Kun vanhemmat eroavat tai ovat erimielisiä lapsen hoidosta, toinen vanhempi saattaa kokea tarpeen toimia omasta mielestään lapsen edun mukaisesti, mikä voi johtaa lapsen luvattomaan viemiseen tai pidättämiseen.

Lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset

Suomessa lapsen vieminen ulkomaille ilman toisen vanhemman lupaa on rikos. Suomessa on olemassa kansainvälisiä sopimuksia, kuten Haagin lapsikaappaussopimus, jotka pyrkivät suojelemaan lapsia kansainvälisiltä kaappauksilta ja helpottamaan heidän palauttamistaan. Haagin lapsikaappaussopimusta tarkentavia ja täydentäviä määräyksiä sisältyy ns. Bryssel IIa –asetukseen, joka on EU-valtioiden välillä sovellettava kansainvälistä perheoikeutta koskeva säädös. Bryssel IIa -asetukseen otetun sääntelyn keskeisenä tavoitteena on rajoittaa mahdollisuutta kieltäytyä palauttamisesta, edistää menettelyn nopeutta ja turvata se, että lapsen huoltoasia käsitellään lapsen asuinpaikkavaltiossa.

Kun lapsi on viety luvatta Suomesta toiseen Haagin lapsikaappaussopimukseen kuuluvaan valtioon, voit tehdä lapsen palauttamista koskevan hakemuksen keskusviranomaisena toimivaan oikeusministeriöön. Hakemuksen laatimisessa on suositeltavaa käyttää lakimiestä. Keskusviranomaisen kokemuksen mukaan on hyödyllistä, jos vanhemmalla on avustajanaan kansainväliseen perheoikeuteen perehtynyt juristi. Hän voi avustaa vanhempaa palautushakemuksen laatimisessa sekä edustaa häntä prosessin edetessä. Tämä myös helpottaa yhteydenpitoa mahdolliseen ulkomaiseen asianajajaan.

Tuki perheille

Kaapatut Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, joka tukee lapsikaappauksen tai sen uhan kokeneita perheitä. Järjestö tarjoaa tietoa ja apua niille perheille, jotka ovat joutuneet kohtaamaan tämän vaikean tilanteen.

Asiantunteva neuvonta

Kansainväliset lapsikaappaustilanteet ovat monimutkaisempia kuin perinteiset huoltajuuskiistat, ja ne vaativat asiantuntevaa lähestymistapaa. Lakitoimistomme on valmis tukemaan sinua kaikissa vaiheissa ja varmistamaan, että lapsesi etu tulee aina ensisijaiseksi.

Hitsaajankatu 22-24, 00810 HELSINKI | Fredrikinkatu 33B, 00120 HELSINKI

toimisto@lexcivilis.fi